Hilman metsästysura eteni tänään hurjalla harppauksella: se ajoi jäniksen tietä pitkin Heidin ja minun välistä, juoksi itse perässä jalat viuhuen ja innosti jopa espanjanvesikko Alman jänisjahtiin. Jos Hilman pelastuskoiran ura ei urkene toivottuun malliin, niin voisin kaupitella sen jollekin metsästäjälle...tai siis sen puolikkaan jonka minä siitä omistan. Toistaiseksi toivon sen kuitenkin pysyvän vain maalimiesten haukkumisessa ja jättävän riistan jahtailun muutenkin vähemmälle.

Kevään tottisvuorot sisähallissa varmistuivat, mikä on aivan mahtavaa! Päästään Hilman kanssa hinkkaamaan BH-kaaviota ihan kunnolla.