Isäntä:

Käytiin tänään(kin) reilu tunti hihhuloimassa metsässä, koirilla punavaloiset otsalamput kaulassa ja minulla taskulamppu kädessä. Koirat autosta vapautettuani etsin vielä hanskat käsiini, suljin ovet ja luukut, ja katsoin ympärilleni - näkemättä yhtäkään koiraa. Joku onneton pupu oli tietysti parkkipaikan vieressä nököttämässä, ja sai kannoilleen kaksi sekopäistä pinsiötä...Noh, tulivatpahan kuitenkin takaisin aikansa juostuaan, mutta katosivat samassa kohdassa uudelleen metsästä autolle tultaessa. Menin kylmän rauhallisesti autoon, käynnistin sen, ja katselin tyytyväinen virne naamallani kahden punaisen valon pomppimista pimeästä metsästä autolle. Lämpöpuhaltimien ja istuimenlämmittimen sulatellessa jäistä kankkuani oli mukava katsella autoa hämmästyneinä kiertäviä koiria muutaman minuutin ajan, ja olla sitten kylmästä kostosta huolimatta maailman ihanin ja pusutettavin ihminen kun tulinkin autosta ulos ja päästin koiraparatkin lämpimään. Päälle laitettiin uudet villapaidat lämmikkeeksi, ja paidat päällä on nyt vielä sisälläkin hetki köllötelty kuvattavana. 

"Äiti lupas että näitä paitoja ei tartte käyttää julkisesti, mutta sitten se ottaa meistä kuvia nää päällä ja laittaa ne nettiin?!?!"